Erityinen osallisuuden tuki
Palvelun tarkoitus on turvata oikeus osallistua ja päästä osalliseksi myös silloin, kun henkilö ei kykene itsenäisesti tai tuettuna ilmaisemaan tahtoaan avun sisällöstä.
Erityisen osallisuuden tuki (12 §) on uusi palvelu vammaispalveluissa. Tässä tekstissä on käsitelty lähtökohtia tuen järjestämiselle. Käytäntö kuitenkin tulee näyttämään, millaiseksi palveluksi se tarkalleen muodostuu. Erityiseen tukeen on subjektiivinen oikeus. Se tarkoittaa, että sitä tulee saada määrärahoista riippumatta, jos vammainen henkilö täyttää myöntämisedellytykset.
Mikä on erityisen osallisuuden tuen tarkoitus?
Erityisen osallisuuden tuen tarkoitus on turvata vammaisen henkilön oikeus osallistua ja päästä osalliseksi sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa ja vapaa-ajan toiminnassa myös silloin, kun hän ei kykene itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoaan avun sisällöstä tai kun henkilökohtainen apu ei ole hänelle sopiva palvelu. Tarkoituksena on turvata mahdollisuus osallisuuteen myös niille vammaisille henkilöille, joilla osallisuuden toteutuminen edellyttää erityisen paljon tukea. Tyypillisesti tämä koskee henkilöitä, joilla on kommunikaation ja vuorovaikutuksen ongelmia ja käyttäytymisen haasteita.
Myöntämisedellytykset
Erityisen osallisuuden tuen saamiseksi ei ole asetettu vastaavaa voimavararajausta kuin henkilökohtaisessa avussa. Eli vammaiselta henkilöltä ei edellytetä, että hän kykenee itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä.
Lähtökohtaisesti kaikilla vammaisilla henkilöillä tulisi jatkossa olla oikeus toisen ihmisen antamaan vapaa-ajan apuun joko henkilökohtaisen avun tai erityisen osallisuuden tuen muodossa. Henkilökohtainen apu ja erityinen osallisuuden tuki liittyvät sillä tavalla yhteen, että ne molemmat tukevat YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla osallistumista ja osallisuutta yhteiskuntaan sekä elämistä ja osallisuutta yhteisössä. Niiden tarkoitus on myös estää eristämistä ja erottelua yhteisössä. Henkilökohtaista apua ja erityisen osallisuuden tukea ei ole kuitenkaan mahdollista saada samanaikaisesti.
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada erityistä osallisuuden tukea, jos hän tarvitsee yksilöllisesti toteutettua toisen henkilön tukea voidakseen päästä vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa tai osallistuakseen vapaa-ajan toimintaan sekä ollakseen osallisena vuorovaikutuksen tai vapaa-ajan tilanteissa.
Mihin tarkoitukseen tukea voi saada?
Erityinen osallisuuden tuki on vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta edistävä palvelu, joka sisältää tarvittavan ohjauksen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja vammaiselle henkilölle mieluisan vapaa-ajan toiminnan löytämisessä ja toteuttamisessa. Erityistä osallisuuden tukea on järjestettävä joko kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan taikka, jos kotona tapahtuvaan toimintaan myönnettävä palvelu on vammaisen henkilön toivomusten tai edun mukainen vaihtoehto, osittain tai kokonaan vammaisen henkilön kotona tapahtuvaan toimintaan.
Jokaisella on oikeus olla aktiivinen toimija. Palvelun avulla vammainen henkilö voi päästä vuorovaikutukseen esimerkiksi läheistensä kanssa. Se mahdollistaa myös ihmissuhteiden luomisen laajemmin. Tuki voi olla myös muun muassa yhteisen vuorovaikutuksen tukemista silloin, kun vammaisen henkilön kommunikointikeinot ovat vähäiset. Lisäksi, jos hän tarvitsee tukea kommunikointi- tai yhteydenpitovälineiden käyttämisessä, erityisen osallisuuden tuki voi olla oikea palvelu. Tuen avulla vammainen henkilö voi löytää itselleen mieleistä tekemistä. Vammaisen henkilön ei tarvitse etukäteen tietää, mitä hän haluaa tehdä. Mielekkäät asiat voivat löytyä kokeilun kautta. Vapaa-ajan toiminnassa voi olla kyse esimerkiksi harrastamisesta, tapahtumissa käymisestä tai muusta vastaavasta tekemisestä.
Tuen antajan rooli
Erityisen osallisuuden tuen antajan tehtävänä on mahdollistaa vammaisen henkilön aktiivinen osallisuus. Tukea antavan henkilön tarkoitus on löytää keinoja sopeuttaa ja mukauttaa ympäristöä, toimintaa tai tekemistä sopivaksi vammaiselle henkilölle. Lain perusteluissa on nostettu esille, että kyse voi olla esimerkiksi keinoista, joilla henkilölle mieluisaa tekemistä tuodaan hänelle sopivaan paikkaan. Vuorovaikutustilanteissa tukea antava henkilö varmistaa, että vammainen henkilö saa ilmaistua itseään ja toiveitaan. Tukea antavan henkilön on keskeistä selvittää, mitä vammainen henkilö haluaa tehdä ja mistä hän tykkää.
Erityisen osallisuuden tuen tulee sisältää vammaisen henkilön tarvitsema vahvakin ohjaus toiselta henkilöltä. Tästä huolimatta tukea antavan henkilön on huolehdittava siitä, että vammaisen henkilön omaa tahtoa ja toivomuksia selvitetään niin tarkkaan kuin se on mahdollista.
Erityisen osallisuuden tuen määrä
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada erityistä osallisuuden tukea yhteensä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, ellei hän hae tätä pienempää tuntimäärää. Tuntimäärä ei tosin lain tultua voimaan ole heti 30, vaan se on porrastettu nousemaan siihen vähitellen.
Erityisen osallisuuden tuen toteuttaminen (13 §)
Erityisen osallisuuden tuen toteuttajana toimii toinen henkilö, joka antaa vammaiselle henkilölle tukea. Kaikista keskeisintä tässä tuessa on vammaisen henkilön tarpeiden ja toivomusten huomiointi.
Erityistä osallisuuden tukea antaa ensisijaisesti sosiaalihuollon tai terveydenhuollon ammattihenkilö taikka muun soveltuvan tutkinnon suorittanut henkilö. Soveltuva muu tutkinto voi olla esimerkiksi kasvatustieteen, liikunnan tai taiteen alan tutkinto. Toissijaisesti erityistä osallisuuden tukea antaa muuten osaamisensa puolesta tehtävään soveltuva henkilö, joka pystyy vastaamaan vammaisen henkilön tarpeisiin. Vähimmäisedellytys on, että tukea antava henkilö osaa vastata vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Käytännön työn kautta hankittu kokemus on katsottu hyväksyttäväksi, jotta henkilöstön saatavuus saadaan turvattua. Henkilöä valittaessa tulee huomioida kuitenkin myös turvallisuus ja vammaisen henkilön haavoittuva asema. Joka tapauksessa tukea antavan henkilön on pystyttävä huolehtimaan siitä, että vammaisen henkilön omaa tahtoa ja toivomuksia selvitetään toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa niin tarkkaan kuin se on vammaisen henkilön kommunikointikeinoin mahdollista.
Erityisen osallisuuden tuen määrästä, sisällöstä ja toteuttamistavasta päätettäessä on otettava huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjattu yksilöllinen avun ja tuen tarve, omat toivomukset, elämäntilanne sekä muu palvelukokonaisuus. Päätökseen on kirjattava myönnettävän tuen määrä, sisältö ja toteuttamistapa. Tukea on myönnettävä sitä enemmän mitä suurempia vuorovaikutuksen haasteet ovat.
Muiden palveluiden saaminen ei saa olla esteenä erityisen osallisuuden tuen saamiselle lukuun ottamatta henkilökohtaista apua. Henkilökohtaista apua ei ole siis tarkoitus saada yhtä aikaa erityisen osallisuuden tuen kanssa. Palvelukokonaisuudesta tulee muodostua vammaisen henkilön yksilölliseen tarpeeseen vastaava.
Mistä erityisen osallisuuden tukea haetaan?
Erityisen osallisuuden tukea haetaan hyvinvointialueen vammaispalveluista.